Kiikarissa

Digitaitoja tarvitaan myös maatilan arjessa

Maatalouden digitalisaatio on Suomessa jo hyvällä tasolla. Verkkopalvelut, ohjelmistot ja sovellukset ovat osa viljelijän ja maidontuottajan arkipäivää, ja ne tuottavat myös tulosta.

Poikkeuksellisen kevään aikana ruoka ja sen tuotanto ovat nousseet esiin muun muassa huoltovarmuudesta keskusteltaessa. Maanviljelijöiden haastattelut ja uutiskuvat pellonlaidoilta ovat tuoneet suuren yleisön tietoisuuteen myös sen, miten nykyaikaisin menetelmin ja laittein maatiloja hoidetaan.

Maanviljely ja karjanhoito ovat Suomessa jo pitkälle automatisoituja. Teollisuudesta tuttu esineiden internet on arkipäivää myös maatiloilla, joilla verkkoon yhdistetyt laitteet pystyvät keräämään tietoa, analysoimaan sitä ja suorittamaan niille internetin kautta annettuja tehtäviä. Teknologia antaa työkaluja sekä maatilojen tuotannon suunnitteluun ja tekemiseen että taloudenhallintaan ja johtamiseen.

Lypsyautomaatio navetassa

Lypsyautomaatio on Suomessa hyvin pitkälle vietyä. Automaation ansiosta vapaasti kulkevat lehmät voivat mennä lypsylle, kun siltä tuntuu – keskimäärin noin kolme kertaa vuorokaudessa. Lehmät voivat hyvin, ja maidontuotantoa voidaan optimoida automaation avulla.

Lypsämisen lisäksi laitteiden avulla seurataan lehmien terveydentilaa. Maidosta mitataan muun muassa sen sähkönjohtokykyä. Mittaustulos paljastaa lehmän mahdollisen utaretulehduksen. Laitteet tunnistavat myös kiiman, jolloin maidontuottaja voi tilata mobiilisovelluksella seminologin paikalle siementämään eläimen. Lypsyrobottinavetat suunnitellaan suomalaisella osaamisella, jolla on kysyntää myös Yhdysvalloissa ja Japanissa.

Tiedonkeruuta pellolla

Traktori on tuttu näky pellolla, mutta harva tietää, miten kehittynyttä teknologiaa se pitää sisällään. Automaattiohjauksen avulla traktori kulkee jopa kahden sentin tarkkuudella – harva auto pystyy samaan. Samaan aikaan se voi automaattisesti ohjata esimerkiksi perässä kulkevan kylvökoneen siemenen ja lannoitteen levitysmääriä sijaintitietonsa ja viljelysuunnitteluohjelmalla tehdyn levityssuunnitelman mukaisesti.

Viljelysuunnitteluohjelma auttaa tekemään kylvö- ja lannoitesuunnitelmat ja pitämään lohkokirjanpitoa. Ohjelman karttaominaisuuden avulla viljelijä pystyy tarkastelemaan peltolohkojaan satelliittikuvista. Mobiilisovellus mahdollistaa sen, että viljelijä voi päivittää peltojensa tietoja ja ottaa älypuhelimellaan kuvamuistiinpanon suoraan pellolta. Maan kasvukunnon varmistaa huipputeknologiaa edustava, automaattinen säätösalaojitus, joka määrittää pellon optimaalisen vesitaseen.

Maaperä digitaalisuuden kehittymiselle on ollut otollinen. Maatalousalalla tehdään paljon tutkimusta, mikä on osaltaan kehittänyt tiedon keräämistä ja jakamista. Tutkimusta tehdään yhteistyössä tutkimuslaitosten, yritysten sekä muiden Pohjoismaiden kanssa, joiden kesken jaetaan myös paljon tietoja.

Esimerkiksi maitotilan sähköisen sorkkaterveysraportin tiedot taltioituvat automaattisesti tietokantaan, josta voi seurata eläinten ja karjan terveystilannetta. Tiedot siirtyvät pohjoismaiseen tietokantaan, ja niitä voidaan hyödyntää lehmien ja sonnien jalostusarvoja laskettaessa.

Datan kerääminen ja analysointi palvelee myös kuluttajaa. Tiedot helpottavat sekä tuotteen hiilijalanjäljen laskemista että sen alkuperän jäljittämistä ja ovat olennainen osa elintarvikeketjun läpinäkyvyyttä.

Teksti Marja Hakola, kuva Kaisa Uusi-Kraapo

 

Juttua varten on haastateltu asiantuntijoita ProAgriasta, Fabasta ja Mtech Oy:sta.

Kirjoitus on julkaistu alunperin osoitteessa: https://newspool.fi/digitaitoja-tarvitaan-myos-maatilan-arjessa/