Uutiset

Herefordin perinnöllistä karvattomuutta ja karvanlähtöä tutkitaan Helsingin yliopistossa

Helsingin yliopistossa eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on meneillään tutkimus, jossa tutkitaan perinnöllistä karvattomuutta ja karvanlähtöä aiheuttavaa tautia hereford-rodulla. Oireet muistuttavat herefordilla jo tunnettua perinnöllistä hypotrikosiaa, mutta sairaiden yksilöiden vanhemmat ovat tutkittu hypotrikosiaa aiheuttavan geenivariantin suhteen vapaiksi, jolloin kyse ei voi olla samasta sairaudesta.
 
Sairailla yksilöillä karvapeite on lyhyt, tummahko ja kiharainen sekä osa karvoista irtoaa aiheuttaen ajoittaisia kaljuja laikkuja. Oireisiin voi kuulua myös normaalia paksumpi iho, pienikasvuisuus tai kehitysvammaisuus (vasikka käyttäytyy poikkeavasti). Lisäksi sairaiden eläinten kokonaislämmönsäätely ei välttämättä toimi normaalisti vaan ne palelevat ja hikoilevat helposti. Vasikoista otetut verinäytteet paljastivat etenkin nuorien sairaiden yksilöiden veressä punasolujen kehityshäiriön. Vasikoilla voi olla myös muutoksia sisäelimissä ja heikentynyt vastustuskyky tulehdustaudeille. Oireiden vakavuus vaihtelee eri yksilöiden välillä: yhdellä sonnivasikalla sairaus huomattiin vasta verinäytteestä ja se kasvoi kohtuullisesti (n. 1 kg/pv ennen vieroitusta), kun taas pahimmillaan sairaat vasikat on täytynyt lopettaa nuorina eläinsuojelullisista syistä.
 
Kaikki sairaat yksilöt ovat läheistä sukua toisilleen ja sukutiedot viittaavat siihen, että sairaus periytyy peittyvästi (resessiivisesti) muissa kuin sukukromosomeissa. Peittyvästi periytyvät sairaudet eivät puhkea ennen kuin kaksi kantajaa pariutuvat. Nämä kantajat ovat usein ensimmäisen kantajaeläimen jälkeläisiä useita sukupolvia myöhemmin. Tänä aikana mutaatio on saattanut levitä, aiheuttaen useiden sairaustapauksien äkillisen ilmaantumisen. Sairaus muistuttaa herefordeilla jo aiemmin tavattua, alopesia anemiaksi nimettyä sairautta, joka on samankaltainen kuin ihmisen perinnöllinen dyserytropoieettinen anemia. Tähän mennessä alopesia anemiaa sairastavia eläimiä on tavattu ainakin USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa. Huomattavaa on, että levinneisyydestään huolimatta alopesia anemiaa aiheuttavaa mutaatiota ei vielä ole paikannettu, jolloin sitä ei voida myöskään testata DNA-testeillä.
 
Toivoisimme omistajilta yhteydenottoja, jos karjoihin syntyy kuvausta vastaavia hereford vasikoita.
 
Heli Venhoranta ja Heli Simojoki
 
Heli Venhoranta
Tutkijatohtori
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
heli.venhoranta@helsinki.fi
 
Heli Simojoki
Apulaisprofessori
Eläinlääketieteellinen ja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
heli.simojoki@helsinki.fi