Nautalehti

Kohuttu korona ei tartu lehmiin mutta lomitusjärjestelmä on kovilla

Vastuullista käyttäytymistä ja venymistä vaaditaan nyt monilta. Kaikilla eläintiloilla pitäisi olla varasuunnitelma kriisitilanteita varten. Maitotilaa pitävät Roope ja Riikka Lehtinen ovat varautuneet tilanteeseen, että omalla tilalla joku sairastuisi koronaan.

 

Maatalousyrittäjä Riikka Lehtinen sauvolaisella Ampolan tilalla seuraa rauhallisin mielin koronakohua. Tilalla on kaksi robottia ja 120 lypsävää lehmää.

– Elämme etäällä, tilalla on kolme ulkopuolista työntekijää ja me pystytään vuorottelemaan eri aikoina, jos korona tulee tilalle, Riikka Lehtinen pohtii.

Riikan puoliso, maatalousyrittäjä Roope Lehtinen on joutunut työskentelemään tilalla joskus sairaana ja hän on varautunut sen varalle.

– Pitää olla verkostot niin hyvät, että on aina joku numero mihin voi soittaa, jos tulee ongelmatilanne. Minä olen ainakin onnistunut hyvän verkoston luomaan ja luottomiehiä löytyy, Roope Lehtinen sanoo.

Riikka Lehtisen arvion mukaan sellaiset tilat ovat koronan iskiessä haavoittuvampia, joissa on perinteinen parsilypsy ja joissa vain yksi ihminen on perehtynyt lypsyyn ja rehun tekoon.

Tilojen pitää valmistauitua ongelmatilanteisiin

Sauvossa asiat ovat kunnossa, mutta kaikilla kotieläintiloilla ei ole suunnitelmaa pahan päivän varalle tai verkostoa, josta apua saa.

– Lomituspalvelulaissa jo sanotaan, että yrittäjien pitää varautua äkillisiin sairaustapauksiin että olisi varahenkilö, muistuttaa lomituspalveluohjaaja Minna Korpela Salon kaupungin lomituspalveluista.

Myös MTK mainitsee tuoreessa koronapäivityksessään, että maatilan riskienhallintasuunnitelmassa on oltava varahenkilöt, jotka vastaavat eläinten hoidosta siinä tilanteessa, jossa yrittäjät eivät voi sitä tehdä esimerkiksi koronaviruksen vuoksi, eikä lomituspalveluja ole saatavilla.

Lomitus on kohta kovilla

Koronatartunnat ja karanteenit ovat maaliskuussa lisääntyneet reippaasti ja huippu nähdään ehkä huhtikuun puolella, ellei sitten myöhemmin.

Varsinais-Suomen itäisen puolen ja Uudenmaan läntisen puolen tilojen lomituksista vastaava Salon kaupungin lomituspalvelut on pyörinyt normaalisti, eikä tartuntatapauksia ole 20. maaliskuuta mennessä ilmaantunut. Lomittajia on siis tarjolla, mutta pian tilanne voi muuttua.

– Jos lomittaja saa koronan, voi mennä kymmenenkin lomittajan työvuorotaulukot ympäri, kuvailee Minna Korpela Salon kaupungin lomituspalveluista.

Karjatilan on syytä varautua siihen, että tuuraajaa ei saa lomituspalveluista välittömästi koronaongelman takia.

– Jos tulee tarve nopealla aikataululla, niin siinä menee pari päivää ainakin, arvioi lomituspalvelupäällikkö Elina Suominen Salon kaupungin lomituspalveluista.

Salon kaupungin lomituspalveluihin korona ei vielä vaikuta, mutta pahempaan tilanteeseen varaudutaan, varmistavat Elina Suominen (vas) ja Minna Korpela Salon lomituspalvelutoimistosta.

Millä ehdoilla lomitusta saa?

Korona-aikana eletään poikkeusoloissa melkein kaikilla yhteiskunnan aloilla. Esimerkiksi lomituksen määrittyminen maksulliseksi tai ilmaiseksi on asia, joka kannattaa tarkastaa aina erikseen.

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan tuoreen koronaohjeistuksen mukaan lomittajan voi saada tilalle, jos tilan väki on koronan takia karanteenissa. Jos maatalousyrittäjä on karanteenissa vain varotoimenpiteenä, lomituksen voi saada vuosilomana tai maksullisena lomituksena.

Jos maatalousyrittäjä sairastuu koronavirukseen ja on työkyvytön, hän voi saada sijaisapulomitusta. Maatalousyrittäjän tulee ilmoittaa välittömästi eristyksestä paikallisyksiköille ja paikallisyksikön tulee selvittää terveysviranomaiselta, mitä tulee huomioida lomituspalveluiden järjestämisessä koronatilanteessa.

Koronatapauksissa lomitus hoidetaan niin, että tilan oma väki on poissa tuotantotiloista, kun lomittaja hoitaa eläimiä. Näin turvataan lomittajan pysyminen terveenä. Koronavirus ei tartu kotieläimiin ja esimerkiksi navetassa koronaviruksella ei ole menestymisen mahdollisuuksia.

Melan mukaan on tärkeää, että tilalla työskentelevillä on mahdollisuus pestä kädet vedellä ja saippualla ja kuivata ne kertakäyttöisillä paperipyyhkeillä. Lisäksi lomittajan kannattaa pitää mukanaan omaa desinfioivaa käsihuuhdetta ja riittävästi sopivia suojakäsineitä.

– Lomittaja voi myös kieltäytyä työtehtävästä, jos tilalla on koronavirukseen sairastunut, mutta silloin se on töistä kieltäytyminen ja hänelle tulee palkatonta siitä, sanoo lomituspalvelupäällikkö Elina Suominen Salosta.

Kuten muissakin sairastumistilanteissa, koronan takia työkyvyttömällä maatalousyrittäjällä on oikeus sairauspäivärahaan Melasta ja Kelasta. Karanteenin aiheuttamaa ansionmenetystä korvaa Kelan maksama tartuntatautipäiväraha. Myös tartuntatautipäiväraha määräytyy MYEL-työtulon mukaan.

Korona voi sotkea ketjua monessa kohtaa

Koronan hyydyttävä voima karjatiloilla ei kohdistu pelkästään lypsyn järjestämiseen. Rehua pitää tehdä. Lisäksi paalien nouto pelloilta kotiin on monilla tiloilla pahasti kesken vähäroutaisen talven ja märkien peltojen takia.

Maidon kuljetus tiloilta meijeriin on ehdottomasti kriittinen kohta. Päteviä kuljettajia ei helposti saa, jos korona iskee autoilijaan. Kuskilla pitää olla ajopeliin soveltuvan ajokortin lisäksi osaamista maidon laadun tarkkailuun.

Kuljetusyrityksien SKAL vaatiikin höllennyksiä kuljettajien ajo- ja lepoaikoihin, jotta tärkeät kuljetukset pystytään kriisin aikana hoitamaan.

Kuljetus saaristossa toimii vielä

Saariston nautatiloilla on mannertiloja enemmän vaaran paikkoja, jos korona iskee. Raskas liikenne hoituu saaristossa lautan tai yhteysaluksen avulla. Jos tämä lenkki lamaantuu, ollaan pulassa koko saarella, ei pelkästään maatiloilla.

Saaristoliikennettä operoiva Finferries on varautunut koronaan ja sen johdosta yhtiö on antanut matkustajille ohjeita tartunnan leviämisen estämiseksi. Autolla matkustavia pyydetään pysymään autossa koko matkan ajan. Koronan vuoksi Finferries lopettaa väliaikaisesti kahvilatoiminnan aluksilla. Lisäksi joillakin aluksilla suljetaan yläkannella oleva matkustamo.

Paraisten Heisalan saaren lypsykarjatilan yrittäjä Sonja Ek-Johansson toivoo lisäksi, että käynnissä pysyisivät myös kaikki tilan tarvitsemat firmat eli meijeri, rehufirmat, varaosapalvelut ja polttoainejakelu.

– Jotta voidaan antaa rehuja lehmille, ja robotit ja muut koneet pysyvät käynnissä, Ek-Johansson selventää.

Viken yhteysalus
Viken-yhteysaluksen reitin varrella on Heisalan saari, jossa on hiljattain laajentanut lypsykarjatila.

Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki

Artikkeli Kohuttu korona ei tartu lehmiin mutta lomitusjärjestelmä on kovilla julkaistu alunperin sivulla Nauta-lehti