Nautalehti

Ahvenanmaan huipputilat luottavat genomitestaukseen

Inger-Marie ja Trygve Sundblomin sekä Patrik Häggblomin Ahvenanmaalla sijaitsevilla tiloilla lypsykarjaa jalostetaan ajatuksella ja pitkäjänteisesti, moderneja jalostuksen työkaluja käyttäen. Työn tulokset näkyvät huippueläiminä.

 

Inger-Marie ja Trygve Sundblomin Möckelgräsin tilan navetassa lypsää noin 35 lehmää. Karja voitti viime vuonna ykköspalkinnon Faban lypsykarjan jalostuskilpailussa holsteinkarjojen sarjassa NTM-arvolla 12,5. Toissa vuonna samassa kilpailussa heltisi kolmossija, ja sitä edellisenä vuonna ykköspalkinto tuli parhaasta ayrshirelehmästä. Tilan lehmistä noin 60 prosenttia on holsteinia, loput ayrshireä.

Sundblomien tilalla on tehty pitäjänteistä jalostustyötä vuosikymmenien ajan. Päätuotantosuunta on aina ollut maidontuotanto ja jo Trygven isä oli erittäin kiinnostunut jalostuksesta. Ensimmäinen sonni myytiin Jalostuspalvelulle 1980-luvulla.

Inger-Marie ja Trygve Sundblomin karjan EKM-tuotos vuonna 2018 oli 13 159 kg, josta hyvästä Faba lahjoitti viime vuonna tilakyltin.

Genomitestauksella menestykseen

Trygve Sundblom kertoo, että genomitestaus on tuonut jalostukseen aivan uudenlaista puhtia.

– Kun kaikki lehmävasikat alettiin säännöllisesti genomitestata seitsemän vuotta sitten, saimme käyttöön tehokkaan välineen eläinten valintaan. Testitulosten perusteella päätämme, mitkä eläimet pidämme itse, mitkä eläimet myydään ja mitkä eläimet lähetetään teuraaksi.

Sundblomit kertovat katsovansa enemmän genomiarvoja kuin emän ominaisuuksia.

– Viimeisten vuosien aikana karjamme taso on selvästi parantunut, ja lehmämme ovat tulleet terveemmiksi. Maidon solupitoisuus on niin alhainen, että kaikki maito voidaan koko ajan lähettää meijeriin.

– Parin viime vuoden aikana poikineet hiehot ovat olleet selvästi aiempaa parempia. Erityisen hyvin tämä näkyy holstein-eläimissä. Olemme mukana VikingGeneticsin GenVik-projektissa, jossa VG maksaa osan genomitestin hinnasta.

Isäntä tuumii, etteivät he ole mitenkään erityisesti panostaneet huippueläimiin, vaan koko ajan yritetään parantaa lehmien heikkouksia ja saada sellaisia lehmiä, joilla on monia hyviä ominaisuuksia.

– Tuottavat paljon – maitoa ja pitoisuuksia pitää olla, poikivat monta kertaa sekä ovat terveitä ja hyvärakenteisia. Parsinavetassa lehmät eivät saa olla liian suuria, Trygve luettelee.

Genomitestaus antaa paljon lisätietoa erityisesti nuorten eläinten perimästä. Silloin myös hiehoille pystytään valitsemaan oikeanlaiset sonnit, kun halutaan parantaa eläinten heikkouksia.

– Joitakin huippueläimiä on ollut, ja useampia hiehoja on huuhdeltu VG:n huuhtelusopimuksella. Jos maitokriisiä ei olisi tullut ja maidon hinta olisi pysynyt korkeammalla, alkiohuuhteluita ja -siirtoja olisi tehty enemmänkin. Yksi sonnivasikka myytiin VG:lle, ja viime syyskuun lopussa lähti hieho Möckelgräs Blixtra ydinkarjaan, Trygve kertoo.

Sundblomin karjassa käytetään liharotusiemennyksiä melko paljon, ja lihasonniryhmään eläimet valitaan pääosin NTM-arvon perusteella. Sukupuolilajiteltua siementä käytetään parhaille hiehoille ja lehmille, jotta niistä saadaan lehmävasikoita.

Sundblomin tilan ylpeys on Nanne, jonka NTM on +33.

Osuuskunnat koetaan tärkeiksi

Sundblomit luottavat Faban jalostusasiantuntemukseen.

– Jalostustyön jätämme Faban jalostusasiantuntijan hoidettavaksi, koska hän osaa sen parhaiten. Jalostussuunnitelmia on tehty vuosikymmenien ajan. Meillä käytetään VG:n sonneja sekä joitakin VG:n tuomia sonneja.

Faban huippuasiantuntija Mari Mukka-Koivumäki tekee karjan jalostussuunnitelman ja valitsee sonnit.

– Tilakäynti on kaksi kertaa vuodessa, ja samalla rakennearvostellaan kaikki edellisen käynnin jälkeen poikineet ensikot ja kaksi kertaa poikineet lehmät, Trygve kertoo.

Trygve on saanut isältään perintönä kiinnostuksen osuustoimintatyöhön. Isänsä tavoin hän on toiminut aikanaan Ahvenanmaan teurastamon virkaatekevänä toimitusjohtajana. 14 vuoden ajan Trygve toimi myös Ålands centralandelslagin (ÅCA) hallituksen puheenjohtajana. ÅCA omistaa Ahvenanmaan meijerin sekä leipomon Ålandsbagarnin.

Trygve painottaa, että on tärkeää pystyä tukeutumaan ja luottamaan yritykseen, joka on karjanomistajien puolella.

– Myöskään ilman Valiota ja Atriaa maidon- ja lihantuotanto eivät olisi manner-Suomessa sillä tasolla kuin ne ovat tänään, Trygve toteaa.

 Häggblomin karjan mielenkiintoiset juuret

Jomalan kylässä Ahvenanmaalla lypsykarjaa puolestaan pitää innokas ayrshirejalostaja Patrik Häggblom. Patrik sai ensimmäisen 4H-vasikkansa ollessaan 14-vuotias, ja siitä alkoi tie karjanomistajaksi. Tilan nykyisestä karjasta noin 15 prosenttia on peräisin tästä vasikasta.

Karjan eläimet polveutuvatkin pääosin kahdesta lehmäperheestä. Toinen perhe on lähtöisin vasikasta, jonka Patrikin isoisä sai vaihtaessaan 1950-luvulla kaksi porsasta siihen. Lehmäksi tultuaan se teki vain lehmävasikoita – yhteensä 10.

Patrikin jalostustavoitteena on saada kokonaishyviä ja kestäviä lehmiä, joka lypsävät paljon, ovat terveitä, joiden maidossa on korkeat pitoisuudet ja joilla on hyvä rakenne. Hänen mielestään ”lehmien pitäisi poikia viisi kertaa ja lypsää keskimäärin 11 000 kg.” Häggblomin karjassa on ollut viisi satatonnaria.

70-päisen karjan 12 kk:n keskituotos on 10328-521-5,0-381-3,7 ja EKM 11 870 kg. Maidon rasva-% on harvinaisen korkea, 5,0. Patrik toteaa, että pitoisuudet ovat Ahvenanmaalla tärkeässä roolissa, koska heille ei makseta litrakohtaista tukea.

Patrik Häggblomin tila sijaitsee Jomalassa. Kuvassa Nicosia, NTM +15, ensimmäinen 305 pv tuotos 10 850 kg EKM ja toisen poikimisen jälkeen herunut 50,2 kiloon.

Genomitestaus auttaa eläinten valinnassa

Genomitestausta Häggblomeilla on tehty vuodesta 2011 lähtien, kertoo Patrik.

– Ensin aloitettiin hiehoista. Vuonna 2013 aloimme testaamaan kaikki syntyvät lehmävasikat. Genomitestauksen avulla hiehojen siemennykset pystytään suunnittelemaan paljon aiempaa tarkemmin. Entistä varmemmin pystytään valitsemaan ne hiehot, jotka jätetään itselle ja joita ei kannata siementää ollenkaan.

Tarkemmat tiedot mahdollistavat myös selvästi suuremman lihasonnisiemennysten käytön. Huonoilla genomiarvoilla oleville laitetaan lihasonnia jo hiehona, jos niitä jätetään karjaan.

– Parhaille lehmille käytetään sukupuolilajiteltua siementä, mutta kaikista korkeimman NTM:n eläimet siemennetään VG:n suosittelemilla sonneilla, Patrik toteaa.

Karjan taso on noussut koko ajan ja isäntä on tyytyväinen kehitykseen.

– Erityisesti utarerakenne on selvästi parantunut eikä lehmillä enää tarvita utareliivejä. Nykyään tosi harvoin lehmä pitää teurastaa utarerakenteen takia.

Häggblomin tilan ensikoita. Isännän mielestä lehmillä pitää olla sarvet, että ne pysyvät parsissa.

Suomi päihittää Ruotsin

Faban jalostusasiantuntijat ovat tehneet tilalla jalostussuunnitelman vuosikausia, Patrik kertoo. Mari Mukka-Koivumäki käy kaksi kertaa vuodessa rakennearvostelmassa lehmiä ja päivittämässä tilannetta poikineiden osalta.

– Meillä käytetään ainoastaan VG:n sonneja. Kokeilimme välillä muidenkin toimijoiden sonneja, mutta emme saaneet niistä toivotun kaltaisia lehmiä.

Ahvenanmaalla tehdään paljon yhteistyötä ruotsalaisten kanssa. Patrikin mielestä Suomessa ollaan jalostuksessa paljon pidemmällä kuin Ruotsissa.

– Suomessa genomitestataan enemmän eläimiä, alkioita siirretään selvästi enemmän ja suomalaiset lehmät ovat rakenteessa edellä ruotsalaisia lehmiä, isäntä tuumii.

Häggblomin tilalla kiinnostus jalostukseen periytyy sukupolvelta toiselle. Patrikin isoisä oli aikanaan hyvin kiinnostunut jalostuksesta, eikä karjassa ole koskaan käytetty omaa tilasonnia. Patrikin vanhempien aikana tilalla tehtiin ensimmäinen alkionsiirto jo vuonna 1991.

Patrik itse aloitti isäntänä 1995. – 2000-luvun alussa meillä tehtiin useampia alkiohuuhteluita, ja jokaisesta saatiin lehmävasikoita. Huuhteluiden ansioista erityisesti lehmien rakenne parani, Patrik kertoo.

– Meiltä on vuosien saatossa myyty keinosiemennyskäyttöön useampia sonnivasikoita. Viime keväänä lähti myös hieho ydinkarjaan – Södergårds Poppins.


Teksti ja kuvat: Mari Mukka-Koivumäki, päärakennearvostelija ja huippuasiantuntija, Faba.

Koko jutun voit lukea joulukuun Nauta-lehdestä 5/2019.

Artikkeli Ahvenanmaan huipputilat luottavat genomitestaukseen julkaistu alunperin sivulla Nauta-lehti