Nautalehti

Kryptosporidioosi on kasvava ongelma

Kryptosporidioosi on sana, joka saa kylmät väreet kulkemaan monen karjanomistajan selässä. Tauti on maailmalla tavallinen, ja yhä tutumpi myös meillä. Kryptosporidioosi on ikävä monesta syystä. Tartunnan aiheuttavat ookystat säilyvät ympäristössä pitkään, desinfiointiaineet eivät tehoa niihin ja hyvin pieni määrä riittää sairastuttamaan vasikan – ja ihmisen.

 

Vasikka saa kryptosporidioositartunnan nieltyään Cryptosporidium parvum -loisen ookystia, joita tartunnan saaneet vasikat erittävät ulosteeseen. Oireena on 1-2 viikkoa kestävä vetinen ripuli, joka äärimmillään vie vasikan hengen.

Ookystat säilyvät ympäristössä jopa puoli vuotta. Niitä tappavat tehokkaasti vain korkea lämpötila, kuivuus, äärimmäiset pH:t sekä UV-säteily. Desinfektioaineet eivät tehoa niihin.

– Kärpäsen kakan kokoinen ulosteroiske sisältää niin paljon ookystia, että se riittää tartuttamaan eläimiä, kuvailee marraskuussa Eläinlääkäripäivillä aiheesta puhunut ELT, kliininen opettaja Helena Rautala.

Suomessa löydökset nautatiloilla ovat viime vuosina voimakkaasti lisääntyneet, ja loisen merkitystä lisää sen zoonoottisuus: vasikoista saaduiksi epäiltyjen ihmistartuntojen määrä on kasvussa.

Houston, meillä on ongelma

Mitä sitten voi ja kannattaa tehdä, jos tilalla puhkeaa kryptosporidioosi? Tartuntaketju olisi saatava poikki, mutta tämä on helpommin sanottu kuin tehty.

Rautalan mukaan avainasemassa on vasikkatilojen puhdistus kunnolla. Kirjallisuuden mukaan tehokkaimmin ookystia tuhoavat sekä kuumuus (yli 60 astetta) että kuivuus. Eli ensin pestään, ja sen jälkeen käsitellään joko kuumalla (vesi tai höyry) tai jätetään kuivumaan. Karsinoiden riittävä kuivattaminen Suomen talviolosuhteissa tosin on vaikeaa. Yksi ratkaisu voisi olla vaihdettavat karsinarakenteet: toiset käytössä, toiset kuivumassa.

Sammutetun kalkin on raportoitu heikentävän ookystien elinvoimaisuutta, mutta käytännön kokeiden tulokset ovat vähäisiä.

– Jos puhdistustoimet eivät onnistu, on kuitenkin mahdollista kokeilla tätä menetelmää: rakenteet voi sutia kalkkivellillä ja siten peittää ookystat. Ohjeet löytyvät ETT:n sivuilta, Rautala vinkkaa.

Avainasemassa kryptosporidioosin leviämisen ehkäisyssä on tartuntaketjun katkaisu puhtauden ja hygienian avulla.

Hanskat käteen, ämpäreille eri pesupaikat

Ihminen voi levittää kryptosporidioosia käsien, suojavaatteiden tai saappaiden välityksellä. Käsiin voi tarttua ulostetta, joka siirtyy vasikkaan kun puhdistaa vastasyntyneen suuta, opettaa vasikkaa juomaan tai sekoittaa käsin vasikan juomaa.

– Koska käsiä voi olla vaikea saada puhtaaksi, kannattaa näissä tilanteissa käyttää kertakäyttöhanskoja. Vaatteet saa puhtaaksi 60 asteen pesussa, Rautala suosittelee.

Myös kärpäset olisi hyvä torjua; kärpäset todistettavasti kantavat ookystia, ja niitä on löytynyt myös talvehtineista kärpäsistä.

– Kärpäsillä lisäksi tuntuu olevan määrättömän iso tarve hukuttautua maitoon, Rautala toteaa kuivasti.

Maitoämpäreiden pinoaminen sisäkkäin ja pesu yhteisillä pesupaikoilla ovat myös riski ookystien leviämiselle. Tartunnan saaneiden vasikoiden juottoastiat tulisikin pestä eri paikassa kuin terveiden.

– Hapatetun maidon käytön on osoitettu olevan tartunnoilta suojaava tekijä. Tämä keino saattaisikin olla kokeilemisen arvoinen ongelmatiloilla, Rautala pohtii.

Myös omasta suojautumisesta on huolehdittava tautitilalla: suojakäsineet sekä ja suun, silmien ja kasvojen suojaaminen roiskeilta ovat tarpeen, samoin huolellinen käsien pesu runsaalla saippualla sekä työvaatteiden ja saappaiden riittävä pesu.

ETT ry:n ohjeet kryptosporidioosiin

Teksti ja kuvat: Sanna Lohenoja

Lue lisää kryptosporidioosista helmikuun Nauta-lehdestä 1/2020!

Artikkeli Kryptosporidioosi on kasvava ongelma julkaistu alunperin sivulla Nauta-lehti