Menestystarinat

Lypsikit livenä -tilat esittelyssä — Kantoniemen tilalla keskitytään suunnitelmallisesti kokonaisuuteen

Mietintä, suunnittelu, pienet askeleet ja liian velan välttäminen korostuvat Kantoniemen tila oy:n kasvussa. Lähes kaksikymmentä vuotta sitten tehty suunnitelma 400 lypsävän karjasta on edennyt 320 päähän ja kasvu jatkuu.

Kantoniemen tila sijaitsee kauniilla Peränne-järven niemellä. Juha Kantoniemen isoisä osti tilan 1907 ja Juhasta tuli isäntä 39 vuotta sitten. ”Olin vasta 17-vuotias, joten vähän liian nuorena jouduin ottamaan vastuun. Peltoa oli 20 hehtaaria ja lypsäviä 24, eikä talous ollut välttämättä parhaassa mallissa”, Juha kertoo.

Pieniä askelia

Karu alku opetti keskittymään oleelliseen. Ensimmäiset 20 vuotta kuluivat peltoalan ja eläinmäärän kasvattamiseen sekä rakennustöihin. ”Pieniä askelia halvalla”, Juha kuvailee aikaa. Jälkimmäisellä vuosikymmenellä Juhan ja hänen vaimonsa Kirsin, 53, perhe kasvoi vauhdilla. Vanhin, Jenni-Kaisa, syntyi 1990, nuorin Henni-Liina 2000 ja heidän välissään Joonas, Anni-Mari, Sanni-Maiju ja Enni-Maria.

Vuosituhannen vaihteessa Kantoniemet alkoivat miettiä pihaton rakentamista. ”Laadimme Jouni Pitkärannan kanssa askelkartan 400 lehmän karjaan. Lypsyasemapihatto valmistui 2004 ja rinnalle tuli toinen halli 2011. Näin lehmämäärä nousi 250 päähän”, Juha kertoo.

Kolmeen lypsykertaan

Maidon hinnan notkahduksen jälkeen 2014 hiehot siirrettiin pihatoista muihin tiloihin ja osin rahtikasvatukseen. Näin lypsyyn saatiin 320 lehmää. Samalla siirryttiin kolmeen lypsykertaan. ”Mahdollisuus on vielä nostaa määrää alkuperäisen suunnitelman mukaan 80 tai jopa 150 päällä”, Juha toteaa. Tulevaisuuden suunnitelmissa jatkajan, Viikissä maatalousekonomiaa opiskelevan Joonaksen, sana painaa tietenkin paljon.

Juha vastaa tilan johtamisesta, kasvinviljelystä, peltotöistä ja koneista. Kirsin vastuulla on navetta ja hänen oikeana kätenään toimii karjanhoitaja Oleksandra ”Sasha” Kapichuk. Sasha vetää muun muassa kuuden hengen lypsytiimiä.

Keskisiteestä kokonaisuuteen

Jalostusasiantuntija käy tilalla neljä kertaa vuodessa ja hän myös tilaa annokset. Kirsi tai Sasha osallistuvat suunnitteluun. Lupaavimmat hiehot genomitestataan ja niille käytetään X-Vik-siementä.

Jalostustavoite on tuottava, hyvin liikkuva ja helppo lehmä. ”Aiemmin olin hyvinkin tiiviisti mukana jalostusasioissa. Sain jopa nimen keskiside Kantoniemi. Silloin tuli kiinnitettyä huomiota yksityiskohtiin”, Juha muistelee hymyillen.

Faban tilatiimi on hoitanut siemennykset jo viiden vuoden ajan. ”Aiemmin vaadittiin kaksi siemennystä tiineyttä kohden, mutta nyt määrä on 1,6. Poikimaväli on 368 päivää ja hiehojen poikimaikä on 23,5 kuukautta. Näin selvät taloudelliset hyödyt nostavat tilasiemennykseen siirtymisen kynnystä hyvin korkealle”, Juha toteaa.

Kelpaa esitellä

Tilalla on selvä strategia. Toiminnalla tarjotaan mahdollisimman hyvä ja turvallinen elämä omistajille sekä työntekijöille perheineen. Kaikissa toimissa korostuu laatu, järjestelmällisyys, eettisyys, luonto ja yhteisön kunnioitus.

”Viljelytoimet tehdään vimpan päälle ja eläinten tarpeet toteutetaan vuorokauden ympäri. Lypsikit Livenä -tapahtuma sopii meille oikein hyvin. On mukavaa esitellä töitään ja olla vähän ylpeäkin”, Juha toteaa.

Teksti Mikko Säynäjärvi, kuvat Timo Aalto

Kantoniemen tila Oy, Ähtäri

  • Omistajat Juha, Kirsi ja Joonas Kantoniemi
  • Lypsäviä 320, joista 75 % holsteineja ja 25 % ayrshirejä
  • Keskituotos 11 930 kg EKM
  • Osa hiehoista rahtikasvatuksessa, sonnivasikat lähtevät ternivasikkoina
  • Navetat vuosilta 2004 ja 20011, yhdistetty käytävällä
  • Strangko 2 x 10 takalypsyasema, kolme lypsykertaa vuorokaudessa
  • Peltoa käytössä 468 ha, josta nurmella 280 ha
  • Peltotöistä vastaa kolmen tilan omistama Nuivain Oy
  • Lypsytiimissä kuusi henkeä ja ruokintatiimissä puolitoista
  • FabaJASU, tilatiimi, hedelmällisyysraportit kuukausittain