Nautalehti

Ei niin pientä tilaa, ettei sitä tarvitsisi johtaa

Lypsäjä, karjanhoitaja, biologi, kemisti, juristi, fyysikko, eläinlääkäri, ekonomi, psykologi, henkilöstöpäällikkö, insinööri, rakennusmies, mekaanikko, hitsari, kauppias, metsuri, traktorikuski, puimurikuski sekä perheenisä tai -äiti. Näitä taitoja ja lukemattomia muita tarvitaan maatalousyrityksen menestyksekkääseen johtamiseen. Kuulostaako tutulta?

Maatalousyrittäjä on monenlaisen tiedon ja taidon vartijana vetäessään yritystä. Joskus saattaa tuntua, että langat eivät ole käsissä, vaan päivistä vain jotenkin selviydytään. Oikean lankakerän löytymiseen kannattaa panostaa ajoissa, ja miettiä mikä on tärkeintä.

Maitoyrittäjät ry:n johtamisseminaarissa viime syksynä kuultiin esityksiä siitä, miten maatilan esimiehen on hyvä yritystään luotsata. Keskeisiä hyviä ajatuksia – ”take-home messageja” – oli, että pitää tiedostaa johtamisen tärkeys. Vaikka tila olisi pieni, johtamisen merkitys korostuu yhtä lailla kuin isoilla tiloilla. Tanskalaisen viljelijätutkimuksen mukaan parhaiten menestyneet viljelijät olivat mukana töissä, johtivat esimerkillä ja heillä oli strategia mielessään koko ajan.

Järjestä aikaa johtamiselle

Iso kysymys monella maatilalla on, kuka toimintaa johtaa ja kuka uskaltaa ottaa johtajan roolin. Hyvin herkästi johtamisessa näkyy kahden kerroksen ajattelu: perheenjäseniä johdetaan eri tavoin kuin palkattuja työntekijöitä. Näin ei saisi olla.

Johtamiseen kuuluu olennaisena osana päätöksenteko ja ongelmien ratkaisu. Maitoyrittäjien seminaarissa psykologi Piia Tulisalo korostikin sitä, että esimiehenä toimiminen on hyvin pitkälle pienten ongelmien ratkaisua päivittäin. Ongelmien ratkaisusta ja päätöksenteosta saadaan koottua hyvä johtajuus.

Mikä on sitten tärkeää havaita omassa toiminnassa? Ensinnäkin se, että yrittäjän yksi tärkeimmistä voimavaroista on aika. Töiden johtamiseen on tietty määrä aikaa päivässä. Ajankäyttöään on hyvä jokaisen pohtia ja etsiä sieltä LEAN-termiä käyttäen hukka pois. Tilan perustyöt pitää tehdä joka päivä, mutta muuta työtä on mahdollista priorisoida ja säätää tarpeen mukaan.

Maatalousyrittäjän pitää olla koko ajan valppaana ja kartalla kotieläinasioista, talousasioista ja eritoten kasvukautena peltoasioista. Eri osa-alueet pitää siis hallita, mutta on hyvä tiedostaa, että niitä kaikkia ei tarvitse itse yrittää tehdä. Ulkoistaminen on päivän sana. On tietenkin hyvin tilakohtaista, mitä kannattaa ja voi ulkoistaa. Iso osa tiloista on ulkoistanut peltotyönsä, toiset kirjanpidon. Muitakin esimerkkejä varmasti löytyy.

Laskin on tärkeä työkalu

Rakennemuutos on tuonut suomalaiseen maatalouteen joukon isoja tiloja ja sama kehityssuunta jatkuu. Tällöin tilatasolla jokainen toiminto lisääntyy. Eläinten määrä ja siirrettävät massat (rehu, vilja, liete) kasvavat, liikevaihdosta puhumattakaan. Johtajan pitää entistä tarkemmin olla kärryillä siitä, miten näitä virtoja saadaan mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyä ja ohjattua.

Varsinkin taloudellinen tehokkuus korostuu. Talousajattelu pitää olla läsnä koko ajan ja kaikkialla. Talouden seurantaa ja suunnittelua helpottavat hyvä kirjanpito ja budjetointi. Kaikki eivät varmastikaan rakasta kirjanpidon tekemistä, mutta vaikka se olisikin ulkoistettu, on silti hyvä olla kiinnostunut miten yrityksellä taloudellisesti menee. Virheinvestoinnit tulevat kalliiksi sekä isolla että pienellä tilalla.

Ota työntekijät mukaan

Työntekijöiden motivointi ja hyvinvointi on yhtä tärkeää kuin maatalousyrittäjän. Molemminpuolinen hyvinvointi lisää positiivista virettä ja tunnetta. Työntekijöiden kartalla pitämistä asioista ei kannata vähätellä! Kukapa meistä ei haluaisi tietää, mitä huomenna työssäni teen ja miltä toiminta työpaikallani vaikuttaa vaikkapa viiden vuoden kuluttua. Vaikka johtajan aika menee paljon ns. isojen kuvioiden hoidossa, ei pidä silti unohtaa työntekijöiden motivointia ja ennen kaikkea kuuntelemista.

Elämä ei aina mene välttämättä suunnitellun mukaisesti ja varsinkin eläinten kanssa toimiessa monenlaista voi sattua. Backup -suunnitelman teko on hyvä ja jo siinä auttavat motivoituneet, osaavat työntekijät.

Managementin hallintaa ei voi olla painottamatta. Tanskalaisen viljelijätutkimuksen mukaan parhaiten menestyneillä maidontuottajilla oli erityisen hyvä käsitys tuotannostaan sekä olivat tietoisia omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Päivittäinen työn organisointi ja suunnittelu koettiin myös tärkeiksi. Hyvin menestyvät maidontuottajat olivat nostaneet tärkeiksi valmistautua huolellisesti mahdollisesti tulevaan investointiin ja tarvittaessa myös sanomaan ei. Liiketoiminnan terävyyden korostamisen ja huomioimisen he kokivat ensiarvoisen tärkeäksi.

Kukaan ei ole täydellinen

Toki tutkimuksen tanskalaiset maidontuottajat kokivat myös haasteita. Isoimpina haasteina koettiin työntekijöiden johtaminen, ajan riittäminen perheelle ja byrokratian asettamat haasteet. Erityisenä voi mainita pelon kontrollin menettämisestä. Tämä pelko lienee jokaisessa maatilayrityksessä aiheellinen. Sen vuoksi onkin syytä muistaa kuunnella itseään ja muistaa syödä, nukkua ja liikkua sopivasti.

Yllättävää menestyjissä oli se, etteivät he koe olevansa hyviä kaikessa, vaikka melko yleisesti näin kuitenkin ajatellaan. Tärkeämpää on tunnistaa omat heikkoutensa ja vahvuutensa ja tietenkin sitä kautta ajatella yrityksen johtamista kokonaisuutena. Päätöksiä ei sovi myöskään lykätä liian kauas tulevaisuuteen. Esimerkiksi jos vasikat ovat heikkoja, tilanteeseen pitää tarttua viipymättä.

Kukaan ei ole valmis maatilayrityksen johtajaksi suoriltaan aloittaessaan maatilayrityksen pitoa, siihen pitää ajan kanssa kasvaa. Johtajuus ei myöskään koskaan ole valmis – aina löytyy parannettavaa, vaikka vain pienin askelin.

Kukaan ei ole valmis johtajaksi aloittaessaan tilanpidon, siihen pitää ajan kanssa kasvaa.

12 ohjetta maatilayrityksen johtajalle

  • Mieti yrityksesi strategia, ja pidä se mielessä koko ajan
  • Tehkää tilalla selväksi, kuka yritystä johtaa
  • Johtajana työsi on suurelta osin päätösten tekoa ja ongelmien ratkaisua
  • Tunnista omat heikkoutesi ja vahvuutesi, niin osaat hankkia apua oikeassa kohdassa
  • Järjestä aikaa johtamiseen priorisoimalla ja tarvittaessa ulkoistamalla töitä
  • Pysy kärryillä mitä tilalla tapahtuu ja ohjaa virrat (eläimet, rehu, vilja, liete yms.) tehokkaaseen käyttöön
  • Talouden seuranta ja suunnittelu on tärkeää, joten opi käyttämään laskinta
  • Pidä työntekijät aina kartalla mitä tilalla tapahtuu, myös tulevaisuudessa
  • Motivoi työntekijöitä kuuntelemalla ja ottamalla heidät mukaan suunnitteluun
  • Tee backup-suunnitelma ongelmatilanteiden, kuten sairastumisten varalle
  • Jos suunnittelet investointia, valmistaudu huolellisesti ja laske kannattavuus; voit aina myös sanoa ei
  • Johtaja on tilan tärkeimpiä resursseja, joten pidä huolta itsestäsi: muista nukkua, syödä ja liikkua sekä varata aikaa ystäville ja läheisille

Teksti; Juha Hietaoja, palvelupäällikkö Faba osk, kuva: Sanna Lohenoja  Pixaby

The post Ei niin pientä tilaa, ettei sitä tarvitsisi johtaa appeared first on Nauta-lehti.